Uskottavaa vai totta

Otaksumat -- läpi yhteiskunnan käytetyt ikivanhat lievikkeet vallantarpeisiin

  • Kuva 1. Joukko otaksumia.
    Kuva 1. Joukko otaksumia.
  • Kuva 2. Otaksumien sijoittumista lyhyehkölle ajanjaksolle.
    Kuva 2. Otaksumien sijoittumista lyhyehkölle ajanjaksolle.
  • Kuva 3. Kaavamainen esitys ajatusten tarjoajasta / ajattelun tuotteesta jatkoajatuksineen.
    Kuva 3. Kaavamainen esitys ajatusten tarjoajasta / ajattelun tuotteesta jatkoajatuksineen.
  • Kuva 4. Otaksuman osatekijänä olevasta ajatusten tarjoajasta voidaan hyödyntää sekä ensiajatuksia, että jatkoajatuksia.
    Kuva 4. Otaksuman osatekijänä olevasta ajatusten tarjoajasta voidaan hyödyntää sekä ensiajatuksia, että jatkoajatuksia.
  • Kuva 5. Signaalien kohtaamisten yhteisvaikutusta.
    Kuva 5. Signaalien kohtaamisten yhteisvaikutusta.

(Tästä kirjoituksesta on myös lyhyempi versio.)

Yhteiskunnassa suorastaan kisaillaan siitä, kuka tai mikä pääsee ajatusten tarjoajaksi ja täten osalliseksi otaksumiin, joita suunnitelmallisesti keskenään verkottamalla päästään ohjaamaan nimettävissä olevien ihmisten ajatustoimintaa vähintään sen verran, että hänet saadaan ajattelemaan jotain tiettyä ilman, että siihen viitataan suoraan. Otaksumat ovat suunnittelunaikaisia arvioita siitä, mitä jonkun tietyn henkilön mieleen tulee, kun tämä altistetaan joukolle valikoituja suoria havaintoja tai hänet johdatellaan ajattelemaan tiettyjä asioita. Arvioitahan niiden täytyy ollakin, koska toisen ihmisen mieleen ei pääse katsomaan suoraan. Otaksumat perustuvat sekä yleiseen tietämykseen siitä, minkälaisia ajatusverkostoja ihmisten mieleen on muodostunut, että myös tietämykseen siitä, minkälaisia ajatusten välisiä yhteyksiä jonkun tietyn henkilön mielessä on -- usein siitä johtuen, että otaksumien asettajat itse ovat olleet niitä luomassa, vahvistamassa ja ylläpitämässä.

Idealtaan otaksumat perustuvat suuren suosion saaneeseen Jokin-templaattiin, joka on esitelty tämän blogin suosituimmassa kirjoituksessa "Bilasse-kauppa hyödyntää teknologiaa, psykologiaa ja matematiikkaa väärin". Tässä kirjoituksessa kyseisen templaatin toimintaperiaatetta avataan lisää ja tarjotaan sen ymmärtämiseksi myös interaktiivinen animaatio (linkki tekstin loppupuolella).

Kerrontaan mukaan pääsyn helpottamiseksi selitettäköön vielä, että joka ikinen pienikin suora havainto tai jatkoajatus esim. Aamu-TV:stä, lehden aukeamalta, bussimatkalla sisäänastujista tai jollain käytävällä kuullusta puheesta jättää mieltä joltain tietyltä osin esiaktivoiduksi, ja kun näitä esiaktivointeja on riittävästi ja tietynlaisia, kohdehenkilön ajatukset luikahtavat vahingonomaisesti kohti jotain tiettyä ajatusta, mitä hän ei mitenkään pysty estämään. Jokaista näistä esiaktivoinnista on mahdollista käyttää yhdessä tai useammassa otaksumassa. Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Aamulehti ja muut sanomalehdet hyödyntävät tällaista joka päivä, toimien joko itse yksittäisen otaksuman kaikkien kohtien ajatusten tarjoajana tai sitten he toimivat vain otaksuman pohjustajana eli ne tarjoavat muutamat ensimmäiset ajatukset ja jättävät jonkun toisen tahon tehtäväksi suorittaa varsinainen triggerointi eli otaksuman viimeiseen kohtaan tarvittavan ajatuksen tarjoaminen. Videokuvaa tarjoavat valtakunnalliset uutisten tarjoajat kuten MTV3 rakentaa uutisinserttinsä lähes kokonaan otaksumien hyödyntämisen pohjalla, asiasisällön ollessa toissijaista.

Otaksumia voidaan havainnollistaa kuvalla 1, jossa on 5 kpl otaksumia, jotka koostuvat numeroiduista ajatusten tarjoajista ja ennakkoarvioiden mukaan mieleen nousevista ajatuksista, jotka on merkitty kirjaimella. Jos katsot kuvaa riittävän tarkkaan, huomaat, että samaa kirjainta voi esiintyä useammassa kohdassa. Tämä johtuu joko siitä, että otaksuman tullessa toteen, aktivoitunut ajatus voi toimia muiden otaksumien osana tai sitten samaa ajatusta aktivoi useampi mielen ulkoinen ajatusten tarjoaja.

Otaksumat 1 -- 5 voidaan asettaa toteutumaan (*) kuvitellun ajanjakson 9.00 -- 13.00 välisenä aikana, oletettuna tarkoituksena ollen, että kohdehenkilö päätyy viimeisen mielen ulkoisen ajatusten tarjoajan ilmestymisen seurauksena tietyn suunnitellun tunnetilan valtaan, joka voi tapahtua ainoastaan joko hänen omasta vapaasta tahdostaan -- mitä hän ei haluaisi tapahtuvan tietyssä paikassa ja tietyssä tilanteessa -- tai sen vuoksi, että kaikki otaksunnat toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Käytännössä tämä vaatii ajatusten tarjoajilta aktiivista toimintaa, joka sisältää sekä toteutuksenaikaista ajatusten tarjoamista, valintatilanteisiin vaikuttamista esim. tiettyyn kulkusuuntaan vaivihkaa ohjaamalla, että myös kohdehenkilön ajatusten ennalta aktivoimista niiltä osin, että se tukee tietynlaisten ajatusten esiintuloa. Lisäksi vaaditaan paljon tietoa ja dataa siitä, miten kohdehenkilö käyttäytyy, jotta voidaan tehdä automatisoidusti ennakointia siitä, miten kohdehenkilö tulee toimimaan minkäkinlaisissa tilanteissa. Riippuen siitä, miten tärkeää on, että kaikki otaksumat tulevat toteutuneeksi, voidaan ennakointiosuutta ajatella sekä vedonlyöntimahdollisuuksia tarjoavana sosiaalisena huvina, jossa väärin arvaaminen ei ole kovin merkittävä asia tai sitten ennakointi on jotain, jossa on välttämätöntä kehittyä aina vain paremmaksi.

Kuva 2 havainnollistaa otaksumien 1 -- 5 sijoittumista tietylle ajanjaksolle, missä otaksumien suunnitelman mukaisina ajatusten tarjoajina toimivat YLEn Aamu-TV:n tietty haastatteluosuus (otaksuma 1, klo 9.00), Elisa Viihde -mobiilisovelluksen kautta katsotun ajankohtaisohjelman ensiminuutit (otaksuma 2, klo 10.00), Gmail-sähköpostien selailun yhteydessä havaitut sähköpostiviestien otsikot (otaksuma 3, klo 11.00), bussimatkan aikaiset tapahtumat (otaksuma 4, klo 12.00) ja luokkahuoneeseen/palaverihuoneeseen saapuminen (otaksuma 5, klo 13.00). Päästyään sinne missä otaksuman 5 ajatusten tarjoaja 16 tarjoaa ajatuksen N, kohdehenkilössä laukeaa kuin itsestään tietty tunnetila, yhdessä episodimaisten mielikuvien mieleen juolahtamisen kanssa -- kuten oli suunniteltukin. Oletettakoon, että kyseisen suunnitelman ideana oli saada kohdehenkilö surkastuttamaan tuo esiin noussut tunne ja sysimään nuo mielikuvat pois tietoisesta mielestään, koska ne eivät sopisi kyseiseen tilanteeseen, mutta niin tehdessään hän ei pelkästään sysinyt tuota tunnetilaa ja mielikuvia syrjään, vaan teki itselleen vaikeammaksi ajatella sellaisilla käsitteillä ja muilla ajatuselementeillä, jotka ovat assosioituneita niihin asioihin joita nuo episodiset mielikuvat aktivoivat. Ts. jos mielikuvissa esiintyi esim. salmiakin muoto, olisi tuota muotoa toviin vaikeampi ajatella ilman, että väärä tunnetila alkaisi nousta uudelleen esiin, mikä taasen työntäisi tietoiseen mieleen lisää tauhkaa, stressikin lisääntyisi ja imusolmukkeisiin alkaisi kerääntyä kuona-aineita elimistön pyrkiessä rauhoittamaan itseään. Kohdehenkilö itse ei kuitenkaan helpolla pystyisi osoittamaan edes itselleen, mikä häneen oli vaikuttanut. Väittämänä tässä on, että valtamedioiden eri-ikäiset toimittajat (nuorista vastavalmistuneista keski-ikäisiin papparoihin ja mirkkuihin) kehittelevät otaksumia sekä yhteiseksi ilokseen, sillä oman työnsä he osaavat jo niin hyvin, ettei se riitä elämän sisällöksi, että myös aiheuttamaan epämukavuutta niille ihmisille, jotka voisivat jollain tapaa olla uhka esim. heidän edustamansa yhtiön sidosryhmille, valtakunnassa harjoitetulle politiikalle tjms. Tietomurrot kuuluvat osallistujien repertuaariin joko omasta takaa tai jonkinlaisena alihankintana. Seuraavassa kirjoituksessani kerron tarkemmin siitä, kuinka Googleenkaan ei voida luottaa, sillä se on tehnyt mahdolliseksi sen, että yksittäisen, valitun henkilön saapuvien Gmail-sähköposteihin voidaan vaikuttaa eräänlaisen moderoijan toimesta estämällä tai viivästyttämällä valittujen viestien saapuminen, muokkaamalla viestisisältöä pysyvästi ja vaihtamalla viestien saapumisien aikaleimoja, mikä mahdollistaa viestien asettamisen täsmälleen haluttuun järjestykseen ja juuri tietyn näköisenä. Ja Suomestako pitäisi saada jonkinlainen solmukohta Internet-liikenteelle? No, tämä menee jo eri aiheen puolelle..

Kuvat 3 ja 4 selittävät tarkemmin sitä, mihin kuvan 1 otaksumissa olevat numerot ja kirjaimet viittaavat. Numerot ovat siis "ajatusten tarjoajia (esim. ihminen tai esine jostain perspektiivistä) tai ajattelun tuotteita l. ajatuksia (esim. käsite, mielikuva tai episodinen muisto) ja kirjaimet esiin tulevia ajatuksia tai niistä seuraavia jatkoajatuksia. Kirjaimilla voidaan viitata joko ensiajatuksiin tai jatkoajatuksiin, mutta vain yhteen niistä kerrallaan.

Kuva 5 on ehkä kaikista haastavin ymmärrettävä. Se kuvastaa sitä, kuinka tiettyjen ajatusten käyttäessä osittain samoja hermoverkkoja (esim. samankaltaiset muodot tai vaikkapa samankaltaiset maneerit) ne laukaisevat riittävässä määrin aktiivisena ollessaan uusia signaaleita, jotka voivat yhtyä muihin signaaleihin ja jotka lopulta johtavat jonkin tietyn saman ajatuksen uudelleen aktivoitumiseen. Haastavaa tässä on sen kuvitteleminen mitä yhteistä voisi olla sellaisilla asioilla, joilla ei vaikuta olevan mitään yhteistä eli miten ne voisivat yhdessä aktivoida yhtään mitään, mutta kyse onkin taitopelistä, johon pääsee kyllä ns. helposti sisään, mutta jonkin taiturimaiseen hallintaan vaaditaan paljon harjoittelua ja oman ymmärryksen kehittämistä. Huomaa, että kuvassa visualisoidun algoritmin toiminta perustuu logiikkaan "riittävästi sisääntulevia signaaleja ja sitten niin monta uutta eteenpäin vievää signaalia kuin mahdollista", eikä "riittävästi sisääntulevia signaaleja ja sitten yksi uusi eteenpäin vievä signaali". Tekstin lopussa olevien linkkien takana on interaktiivinen simulaatio näistä molemmista.

Jos kohdehenkilön kannalta alkaa kyse pidemmän päälle olla siitä, että hän jollain tapaa kärsii toiminnasta tai kokee sen jollain tapaa haittaavaksi/häiritseväksi, voi hän sinällään melko helposti osoittaa vähintään sen, että "jotain epäluonnollista tapahtuu", minkä hän osoittaisi esim. takaisinmallintamalla asetetut otaksunnat ja esittämällä kysymyksiä kuten:

a) mistä tiedettiin, että esim. ajatusten tarjoaja 4:n tarjoama ajatus E oli esiaktivoitu, jotta se täten saattoi tulla helposti havaituksi tai
b) miten voisi ihan sattumalta kaikki 5 otaksuntaa tulla toteen ja täten taas kerran tulla jokin sama episodinen tapahtuma uudestaan mieleen
c) tai mistä tiedettiin, että aiemmin oli jo monesti pyritty saamaan esim. ajatuksien tarjoaja 7:n tarjoama ajatus H nousemaan esiin myös ajatuksen tarjoaja 3:sta?

Jokaiseen näistä kysymyksistä olisi vastauksena se, että ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin se, että on joukko muita ihmisiä, jotka pyrkivät vaikuttamaan juuri häneen jollain suunnitelmallisella tavalla. Se ei vielä auta nimeämään tekijöitä, mutta se on alku. Seuraavaksi hänen kannattaa tarkastella sitä, minkälaista esivalmistelevaa häiriötoimintaa häneen on kohdistunut, minkälaiset epänormaalit ja poikkeavalta tuntuvat tapahtumat ovat toistuvasti vieneet hänen mieltään ärsyyntyneisyyden tilaan ja ketkä sitä aiheuttavat.

--

Lopuksi, tässä vielä interaktiiviset simulaatiot, joista toinen Symbet-simulaatio simuloi otaksumien toiminnan logiikkaa ("riittävästi sisääntulevia signaaleja ja sitten niin monta uutta eteenpäin vievää signaalia kuin mahdollista") ja Tekoneuronit-simulaatio neuronien toimintaa vanhempaan kirjallisuuteen perustuen ("riittävästi sisääntulevia signaaleja ja sitten yksi uusi eteenpäin vievä signaali").

Symbet v0.46 (JSFiddlessä koodin kera ja kotisivuilla fullscreen-moodissa):
http://jsfiddle.net/persilj/5d5BR/
http://sovelluksien.hoito.org/symbetjatekoneuronit/symbet.html

Tekoneuronit v0.46 (JSFiddlessä koodin kera ja kotisivuilla fullscreen-moodissa):
http://jsfiddle.net/persilj/4gn7kebp/
http://sovelluksien.hoito.org/symbetjatekoneuronit/tekoneuronit.html

--

Jos koit tämän kirjoituksen mielenkiintoiseksi, saatat haluta lukea myös seuraavia aiempia kirjoituksiani -- tosin ehdottaisin, että annat ajatusten hautua ainakin yhden yön yli ja luet vasta sitten lisää:

Bilasse-kauppa hyödyntää teknologiaa, psykologiaa ja matematiikkaa väärin
http://uskottavaavaitotta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171136-bilasse-kauppa...

Signaaliensummaamispeli
http://sovelluksien.hoito.org/kotvawrite-kreivinaikaan/kotvawritebook-kr...

Templaatteja muiden mielen kontrollointiin
http://sovelluksien.hoito.org/kotvawrite-kreivinaikaan/kotvawritebook-kr...

Kerryttämistä -- eli miten jostain tuli niin tärkeää ja mitä sillä sitten tehdään
http://sovelluksien.hoito.org/kotvawrite-kreivinaikaan/kotvawritebook-kr...

Koviin muutoksiin käytöstieteiden avulla
http://sovelluksien.hoito.org/kotvawrite-kreivinaikaan/kotvawritebook-kr...

Samanryhmäisyydellä aktivointia
http://sovelluksien.hoito.org/kotvawrite-kreivinaikaan/kotvawritebook-kr...

Ihminen suhtautuu toisiin ihmisiin kuin robotteihin
http://sovelluksien.hoito.org/kotvawrite-kreivinaikaan/kotvawritebook-kr...

Jospa ne nyt kuitenkin tarkkailee ja ohjailee, eikä vain ehkä
http://sovelluksien.hoito.org/kotvawrite-kreivinaikaan/kotvawritebook-kr...

Mielessä olevien edustajien aktivoimisesta ja tämän tilastoimisesta
http://sovelluksien.hoito.org/kotvawrite-kreivinaikaan/kotvawritebook-kr...

Mielteiden inkrementaalisesta aktivoimisesta ja havainnoille herkistymisestä
http://sovelluksien.hoito.org/kotvawrite-kreivinaikaan/kotvawritebook-kr...

--

(*) Ei ole sanottua, että otaksumien kaikkien osatekijöiden pitäisi ilmentyä samoihin aikoihin ja samassa paikassa

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat