*

Uskottavaa vai totta

Ideologisuuteen perustuva ulkoinen työntekijän häirintä helpompi työnantajalle?

Yrityksien työntekijöihin kohdistuvasta ulkoisesta, psykologisesta häirinnästä on poliisienkin hankala saada otetta, jos häirinnän vaikuttavuuteen osallistuvuus on hajautettu usean ihmisen tehtäväksi siten, että "kohdeyksilön mieli tajuaa koostaa häirinnän osista reaktion", mutta yksittäisen häirintään osallistujan teko ei sellaisenaan ilmennä mitään sellaista, joka toisi muiden ihmisten mieleen, että kyseessä on jotain häiritsevää. Työntekijän tällainen asettaa asemaan, jossa hän joutuu pohdiskelemaan, miten, josko ollenkaan, hän kertoisi asiasta työnantajalleen ja liekö siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä? Antaisiko työnantaja hänelle joustoa työaikoihin tai palautumis-/leppoistumisaikaa? Olisiko työnantajan sosiaalisen verkoston kautta saatavissa sellaista tietoturva-asiantuntijuutta, jolla voitaisiin ehkäistä edes sitä häirintää, joka kohdistuu työntekijän kotonaan kokemaan epämukavuuden tunteeseen elektronisten laitteiden vaikuttaessa olevan jollain tapaa tietoturvattomia?

Jollain tapaa tarkoituksenmukaisesti yhteentoimiva ihmisten joukko pystyy tuottamaan sekä häirinnän, että vaivihkaisuuden asuun puettua vaikuttamista. Soveltuvaa lähdemateriaalia sen arvioimiseksi olisiko syynä tällaiselle vaikuttamiselle todennäköisemmin yritysten väliset kilpailusyyt vai ideologiset syyt, ei ole, joten jonkinlaisen takaisinmallintamisen joutuisi perustamaan esim. vaikuttamisen systemaattisuuden asteeseen, tasalaatuisuuteen ja hienostuneisuuteen. Ehkä tavanomaisin psykologisen häirinnän keino on luoda johdoksia säännöstä "useita osumia kohti jotain miellettä saa sen laukaisemaan pohjustavan signaalin kaikkia suuritodennäköisempiä assosiaatiolinjoja pitkin", millä on pidemmän ajan kanssa se vaikutus, että täten toistuvasti aktivoitu mielle alkaa alitajuisestikin uuttamaan tietynlaisia aktiiviseen ajatteluun osallistuvia ideoita (monia kirjoituksia tästä aiheesta). Uusien assosiaatiolinjojen tuottamisen mahdollisuus saattaa olla parhaimmillaan/pahimmillaan silloin, kun ajattelu on uupunutta, eikä jaksa ajatella kuin helpoilla ajatuksilla. Olennaisena voi pitää sitäkin, mikä on työntekijän asema tai työtehtävä, sillä vaikka hän itse saattaakin kuvitella, että tuli tajunneeksi miltä osin hänen mieleensä yritetään vaikuttaa, hän ei pysty pelkällä tahdon voimalla "sammuttamaan" aivojensa neuroneita tuottamasta signaaleita. Tällä voi olla merkitystä hänen tehdessään päätöksiä ja valintoja. Muita mahdollisia suht välittömiä tavoitteita ovat ajattelun inhiboiminen (estäminen, tyrehdyttäminen, long-term depression) ja kognitiivisen stressin aiheuttaminen mahdottomilta tuntuvien valintojen väliltä valitsemiseen pakottamisen muodossa (pelkistys, vaatii mielikuvittelua ilman esimerkkejä).

Yrityksien työntekijöihin kohdistuvaa epätavallista vaikuttamista kuten häirintää ei nykyisin ole syytä ottaa joukkona löyhästi toisiinsa liittyvinä häirintäkertoina, joiden välillä ei olisi muuta kuin temaattinen yhteenkuuluvuus, sillä jos vaikuttamista häirinnällä tai vaivihkaisemmin käydään tosissaan harrastamaan, on silloin käytössä toimintaa ohjeistava tekoäly. Se pystyy pitämään pitkiä aikoja mielessään valtaisen määrän epävarmoja todennäköisyyksiä jonkun ihmisen toimintaan ja vaikuttamiseen liittyen, kunnes ne sitten jossain vaiheessa varmentuvat ja se alkaa ymmärtää paremmin kohdeyksilön mieltymyksiä, heikkouksia yms. Tekoälyn ei tarvitse tehdä päätelmiään kontekstirajoittuneesti, vaan se data, mikä sille on tarjottu yhteen kontekstiin liittyen, on sovellettavissa muissakin tilannyhteyksissä ja toki aina voi käyttää ihmisasiantuntijoita hienostamaan dataa. Koska on myös niin, että mikään ei estäisi sitäkään, että tekoäly voi olla yhteydessä toiminnanohjausjärjestelmiin, mihin tahansa julkiseen tai muuten tiedossaan olevaan APIin tai BaaSiin (kuva-analyysi, datalouhinta, sensoridata ym.), sekä kaikkiin verkon kautta saavutettavissa oleviin reitittimiin ja päätelaitteisiin, ei vaikuttamisen kohteena olevan kannattane liiaksi nolostua siitä, jos tuntuu ettei aivan pärjää tekoälyn nopeutta ja prosessointitehoa vastaan.

Lahjakortin tapainen työntekijästä huolenpitämisen osoitus esim. terapiaan ei varmaankaan olisi poissuljettu mahdollisuus aikana, jolloin käydään yhdessä koko henkilöstön kanssa ajelemassa kartingautoilla ja tuetaan terveitä elämäntapoja liikuntapalveluista maksamisen muodossa, mutta entä jos työntekijä vuodattaa kokemuksistaan Internetissä ja tuo niissä yhteyksissä esille, kuinka häirintä ulottuu ellei jopa keskity tietyn työnantajan palveluksessa olemiseen, eikä vaikuta siltä, että häirintä olisi saapumassa jonkinlaiseen päätökseen lähiaikoina? Miten työnantaja ja muut työntekijät alkaisivat tuolloin kokea suhteensa henkilöön, joka uuttaa epäsuorasti muihin ihmisiin ideaa siitä, että heidän yrityksessään ei ole kaikki ns. aivan kohdallaan? Mitä pienemmästä yrityksestä olisi kyse, sitä helpommin muiden ihmisten mieleen juolahtaa, että "tuossa yrityksessä ei tehdä mitään tämän yhden auttamiseksi, onpa kamala yritys, en osta heiltä mitään" tjs. Riippunee jonkin verran siitä, onko yrityksen verkkosivuilla valokuvat henkilöstöstä; kookkaampien yrityksien tapauksessa yksittäisen henkilön ongelmat erottuisivat vähemmän kuin neljän hengen yrityksestä, josta kasvokuvat ovat muistettavissa yhdellä vilkaisulla (hetken teoria, huomenna ehkä eri mieltä). Sehän jo tiedetään, että yritykset ovat tyypillisesti haluttomia kertomaan esim. tietoturvahyökkäyksistä kuten monista AMK:laisten opinnäytetöistä, joiden vastausprosentit ovat olleet tavanomaisesti n. 2,0 %, on voinut päätellä, joten miksipä ne haluaisivat ottaa imagoonsa mukaan jotain sellaista, joka viestii tietynlaisesta kyvyttömyydestä/haluttomuudesta?

Kohteena olevan työntekijän kannalta tilanteessa olisi monenlaista riskiä ja epämukavuutta tuovaa, kuten ounastelu siitä, että joku myöhempi työnantaja saattaisi kokea riskinä sen, että tiettyyn henkilöön kohdistuva häirintä kulkeutuisi mukaan heidänkin yritykseensä vaikuttamaan. Jos työntekijä jättää asiasta mainitsemisen netissä, tämä riski hälventyy, mutta häirintähän ei sillä poistu. Tavallaan helpompaa olisi, jos kyse olisi ideologisuuteen perustuvasta häirinnästä, sillä silloin työnantaja voisi jalostaa siitä jotain, jota voisi hyödyntää markkinoinnissakin. Lieköhän Suomessa on paljonkin yksityisyrittäjiä tai julkaisuvaihetta edeltävässä vaiheeessa olevia ratkaisuntuottajia, joiden turvaverkko häirinnällä vaikuttamiselta puolustautumiseen ei ole riittävä vastaamaan siihen, minkälaista kohtelua he saavat osakseen? Lieköhän laittoivat liiketoimintasuunnitelman Riskit-kohtaan maininnan moisesta?


Lue seuraavaksi:

Solved: how well-planned exposure sets affect thinking of a target person

Others might not be prepared to hear explanation, because education systems lack in teaching certain regularities, patterns and templates

Stress does damage to your hippocampus and disturbs your cognitive abilities

For practioner of social engineering your subconsciousness is a weak link as it makes you to reveal what you are about to think later

When multiple participants contribute with their expertise and possibilities to make bought commodity to break down at an exact moment

Voisi olla paikalla ja läsnä, muttei huomaisi kun toista häiritään

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat